🦗House cricket

Kotisirkka (Acheta domesticus) (”saunasirkka”) on noin 2,5 senttimetrin pituiseksi kasvava kellertävänruskea sirkkalaji. Kotisirkan vartaloa suojaa kitiinikuori, jonka väri on vaaleanruskea. Lajin päässä ja keskivartalon selkäpuolella on tummia kuvioita. Kotisirkan takajalat ovat voimakkaat ja pitkät. Aikuisilla kotisirkoilla on kaksipariset siivet. Laji on rakenteeltaan litteämpi ja tukevampi kuin heinäsirkka. Kotisirkka esiintyy Suomessakin esimerkiksi asuntojen, konepajojen, varastorakennusten ja kasvihuoneiden lämpimissä ja kosteissa sisätiloissa sekä kaatopaikoilla. Kotisirkan elinkaari on optimaalisissa olosuhteissa 2–3 kuukautta ja sen elinkaareen kuuluu kolme päävaihetta: muna, nymfi ja aikuinen. Nymfivaiheisiin kuluu noin 6–8 viikkoa, jolloin kotisirkka käy läpi 6–10 muodonmuutosvaihetta ennen kuin se saavuttaa aikuisuuden. Laji saattaa sirittää öisin häiritsevästi, mutta muuta haittaa siitä ei ihmiselle ole. Laji on kaikkiruokainen: se syö muun muassa lehtiä, siemeniä, hedelmiä, kasviksia, ruuantähteitä ja ravinnonpuutteen vaivatessa hyönteisten raatoja sekä omia muniaan. Kotisirkkoja myös kasvatetaan lemmikkieläinten, ja nykyisin myös ihmisten, ravinnoksi. Optimaalinen kasvatuslämpötila kotisirkoille on 32–35°C ja ilmankosteuden tulisi olla aikuisilla 50–55 % sekä kasvavilla nymfeillä 60–70 %. Kotisirkka oli aiemmin melko yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta on harvinaistunut kuivan keskuslämmitysilman takia. Laji on alun perin kotoisin Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä.

Text: Wikipedia, CC BY-SA 4.0.