🪲Emerald ash borer
Saarnenjalosoukko (Agrilus planipennis) on jalokuoriaisten (Buprestidae) heimoon kuuluva kovakuoriaislaji. Aikuinen saarnenjalosoukko on pituudeltaan 8,5–14,0 mm pitkä ja leveydeltään 3,1–3,4 mm leveä. Ulkonäöltään aikuinen saarnenjalosoukko on suurisilmäinen, väriltään metallisen vihreä, ruumis on muodoltaan kapea, selkäpuoli litteä ja vatsapuoli kupera. Lajin toukka on kermanvaalea, litteä, leveä ja jaokkeinen. Saarnenjalosoukko on alun perin itä-aasialainen laji, joka on levinnyt Pohjois-Amerikkaan ja Moskovan ympäristöön. Pohjois-Amerikassa laji on aiheuttanut mittavia metsätuhoja. Lajia ei toistaiseksi ole esiintynyt Suomessa. Lähin lajihavainto on vuodelta 2020 Pietarista, jonne se on levinnyt todennäköisesti liikenteen, puutavaran tai puuntaimien välityksellä. Saarnenjalosoukko on luokiteltu Suomessa vieraslajiksi ja tarkemmin kasvinterveyslainsäädännössä karanteenituhoojaksi, jotka on luokiteltu vaarallisiksi kasvintuhoojiksi ja löydettäessä niistä on tehtävä ilmoitus Ruokavirastoon. Suomenlinnaan, jossa kasvaa saarnia, on asetettu ansoja lajin torjumiseksi. Saarnenjalosoukko elää saarnien rungoilla syöden isäntäpuunsa lehtiä. Lajin naaras munii munat yksitellen kaarnan koloihin, josta toukat kaivautuvat kaarnan alle nilakerrokseen ja kehittyvät rungon sisällä muodostaen mutkittelevia nauhaspagettimaisia toukkakäytäviä koteloituen lopulta rungon sisään puuaineeseen. Saarnenjalosoukon aiheuttama vioitus ilmenee puussa kaarnan halkeiluna, lehtien kellastumisena ja ruskettumisena, oksien kuolemisena ja lisäversoina rungon alaosassa. Saarnenjalosoukko tappaa saarnet hitaasti ja uhkaa saarnensurman ohella saarnien tulevaisuutta Suomessa. Isäntäkasvinaan saarnenjalosoukko voi käyttää saarnien (Fraxinus) lisäksi ainakin japaninjalopähkinää (Juglans ailantifolia), mantšurianjalopähkinää (Juglans mandshurica), japaninjalavaa (Ulmus davidiana) ja japaninsiipipähkinää (Pterocarya rhoifolia). Saarnenjalosoukon luonnollisiin vihollisiin kuuluu joukko loisia, kuten vainopistiäisiin (Braconidae) kuuluva Atanycolus cappaerti, rengashukkiin (rengaspistiäiset) (Cerceris) kuuluva Cerceris fumipennis, hyppykiilupistiäisiin (Encyrtidae) kuuluva Oobius agrili, lattapistiäisiin (Bethylidae) kuuluva Sclerodermus pupariae, vainopistiäisiin (Braconidae) kuuluvat Spathius agrili, Spathius depressithorax, Spathius galinae, Spathius generosus ja Spathius polonicus sekä hentokiilupistiäisiin (Eulophidae) kuuluva Tetrastichus planipennisi.
Text: Wikipedia, CC BY-SA 4.0.
The IUCN Red List has not assessed Agrilus planipennis yet.
- Body mass
- not recorded
- Body length
- not recorded
- Shoulder height
- not recorded
- Top speed
- not recorded
- Bite force
- not recorded
- Maximum lifespan
- not recorded
Everything we know about the Emerald ash borer
Typical adult figures. Where a value is an estimate rather than a measurement, it says so.
No measurements for Emerald ash borer yet.
Family tree
- kingdomAnimalia
- ›phylumArthropoda
- ›classInsecta
- ›orderColeoptera
- ›familyBuprestidae
- ›genusAgrilus
- ›speciesAgrilus planipennis
- classInsects · Insecta
- orderBeetles · Coleoptera
- subfamilyAgrilinae
- genusAgrilus
All 11 branches ↓Fewer branches ↑
- kingdomMetazoa
- phylumArthropoda
- subphylumHexapoda
- classInsects · Insecta
- subclassPterygota
- orderBeetles · Coleoptera
- suborderPolyphaga
- superfamilyBuprestoidea
- familyBuprestidae
- subfamilyAgrilinae
- genusAgrilus
More about the Emerald ash borer
No videos of the Emerald ash borer yet.
We have 44,653 videos so far, and none of them features this animal yet.
All videos →Compare the Emerald ash borer
Pick a tool — the Emerald ash borer is already selected.
Compare every stat with any other animal.
Stand them on the same floor and see who's bigger.
How speed, brain and bite scale with body size. This animal isn't in the sample yet.
See where it sits in the tree of life.