🪱Ascaris lumbricoides
Suolinkainen (Ascaris lumbricoides) on sukkulamatoihin kuuluva loiseläin. Se on ihmiskunnan yleisin matoinfektio, ja sitä kantaa elimistössään arviolta yli miljardi ihmistä. Eniten suolinkaistautia eli askariaasia esiintyy lämpimällä vyöhykkeellä ja köyhillä alueilla. Tartunnan voi saada myös Suomesta, mutta suurin osa Suomessa todetuista tartunnoista on peräisin ulkomailta. Suolinkaisen munia esiintyy maaperässä, jonne niitä päätyy ulosteen mukana. Ihmiseen suolinkainen tarttuu, kun ihminen nielee suolinkaisen munia ruoassaan, useimmiten salaatissa, juureksissa ja muussa kypsentämättömässä ruoassa. Ohutsuoleen päätyneestä suolinkaisen munasta kuoriutuu toukka. Se tunkeutuu ensin suolen seinän läpi, menee keuhkoihin ja siirtyy 2–4 viikon kuluttua tartunnasta suoleen, jossa se elää aikuisena. Aikuinen mato on kermanvärinen ja päistään suippo, pituudeltaan 15–35 senttimetriä ja halkaisijaltaan 3–6 millimetriä. Mato liikkuu suolessa vapaasti, ja elää siellä pari vuotta. Mato tulee sukukypsäksi 8–12 viikon kuluttua tartunnasta. Pariteltuaan koiraan kanssa naaras laskee noin 200 000 munaa päivässä. Munat säilyvät maaperässä jopa 10 vuotta ankarissa olosuhteissa. Kun mato kuolee, infektio häviää ilman uusia ravinnon kautta saatuja munia. Suolinkaisen toukka voi laukaista keuhkoissa astman tyyppisen keuhkoreaktion, johon voi liittyä kuumetta ja nokkosihottumaa. Aikuinen suolinkainen aiheuttaa suolessa vain harvoin oireita. Runsas matojen esiintymä voi kuitenkin aiheuttaa vatsakipua ja pahoinvointia, ja lapsilla aliravitsemusta ja kehityksen hidastumista. Harvinaisia vakavia seurauksia ovat suolitukokset, sappitietukokset, haimatulehdus ja maksapaise, joita esiintyy Intiassa ja muissa lämpimissä ja köyhissä maissa. Suolinkainen todetaan joko havaitsemalla mato ulosteessa tai löytämällä madon munia ulosteen mikroskooppitutkimuksessa. Mato löytyy myös laajassa suoliston loisia havaitsevassa nukleiinihappojen osoitustestissä. Suolinkaistartuntaa hoidetaan reseptilääke mebendatsolilla. Tautia ehkäistään huolehtimalla käymälähygieniasta sekä pesemällä vihannekset ja juurekset.
Text: Wikipedia, CC BY-SA 4.0.
The IUCN Red List has not assessed Ascaris lumbricoides yet.
- Body mass
- not recorded
- Body length
- not recorded
- Shoulder height
- not recorded
- Top speed
- not recorded
- Bite force
- not recorded
- Maximum lifespan
- not recorded
Everything we know about the Ascaris lumbricoides
Typical adult figures. Where a value is an estimate rather than a measurement, it says so.
No measurements for Ascaris lumbricoides yet.
Family tree
- kingdomAnimalia
- ›phylumNematoda
- ›classChromadorea
- ›orderRhabditida
- ›familyAscarididae
- ›genusAscaris
- ›speciesAscaris lumbricoides
- phylumRoundworms · Nematoda
- infraorderAscaridomorpha
- superfamilyAscaridoidea
- genusAscaris
All 7 branches ↓Fewer branches ↑
- kingdomMetazoa
- phylumRoundworms · Nematoda
- classChromadorea
- suborderSpirurina
- infraorderAscaridomorpha
- superfamilyAscaridoidea
- genusAscaris
More about the Ascaris lumbricoides
No videos of the Ascaris lumbricoides yet.
We have 44,653 videos so far, and none of them features this animal yet.
All videos →Compare the Ascaris lumbricoides
Pick a tool — the Ascaris lumbricoides is already selected.
Compare every stat with any other animal.
Stand them on the same floor and see who's bigger.
How speed, brain and bite scale with body size. This animal isn't in the sample yet.
See where it sits in the tree of life.